Talvisodan 26. Kenttäsairaala Miettilä
Kuva: Museovirasto.
Rautjärven uusi suojeluskuntatalo paloi heti jatkosodan alussa
Talvisodan aikana suojeluskuntatalo ehti olla tärkeässä tehtävässä kenttäsairaalana. Palaneen suojeluskuntatalon perustuksille rakennettiin vuonna 1949 terveystalo.
Rautjärven komea uusi suojeluskuntatalo Miettilässä oli olemassa vain pari vuotta 1939–1941.
Lokakuussa 1917 perustettu Rautjärven suojeluskunta tukeutui aluksi Miettilän nuorisoseuran taloon, mutta sillä oli myös huoneisto vanhassa reservikasarmirakennuksessa. Rakennus oli kunnan omaisuutta, mutta suojeluskuntaosasto mieli rakennusta itselleen. Se alkoi kuitenkin olla jo vaikeasti kunnostettavissa.
Uuden suojeluskuntatalon rakentamisesta päätettiin tammikuussa 1938. Puuhamiehenä oli etenkin miettiläläinen opettaja ja suojeluskunta-aktiivi Hugo A. Jolula. Mukana olivat pitäjän ja kylien napamiehet ja pitäjäläiset laajalla rintamalla.
Talo haluttiin tehdä vanhan reservikasarmin paikalle, ja asian tiimoilta suojeluskunta ja kunta väänsivät kättä.
Pieniä velkakirjoja
Rakennushankkeesta tuli koko pitäjän hanke muun muassa siitä syystä, että Rautjärvellä ei ollut suuria yrityksiä, joilta olisi saatu merkittävää tukea.
Imatralta Enso-Gutzeitilta esimerkiksi oli anottu hankkeeseen avustusta, mutta firma oli alkuun hieman nihkeä, lupasi vain alennusta kartongista ja tapeteista. Se ei vastannut odotuksia.
Opettajien Hugo Jolula ja Soini Salo -lähetystö kävi metsäyhtiön johtajan Kotilaisen pakeilla hyvin tuloksin: suojeluskunta sai käydä penkomassa hylättyjen kasasta tarpeita puoleen hintaan. Tavaraa sai todellisuudessa ottaa reilusti, joten se saatiin lopulta pilkkahintaan.
Hirsitalkoot päätettiin pitää vuoden 1938 maaliskuussa. Rahoitusta järjestettiin pienillä, nykyrahassa noin 500 euron velkakirjoilla, joita tarjottiin kuntalaisten otettaviksi. Suojeluskunta takasi osan velkakirjaa. Lainaa otettiin myös valtiolta, ja rahaa kerättiin muun muassa iltamilla ja hopea-arpajaisilla. Lahjoituksia ja materiaaliapua pyydettiin pankeilta ja yrityksiltä.
Tontti kunnalta
Työtä päätettiin tehdä niin paljon kuin mahdollista talkootyönä. Rakennusmestariksi palkattiin Knuuttila ja ylivalvojaksi rakennusmestari Häkämies, joka lienee uuden talon suunnittelija. Talkoolaisille oli luvassa kahvit kello 10 ja yksi ruoka-ateria.
Talkoista siirryttiin kuitenkin pian urakkatyömiesten käyttöön, kun perustukset oli saatu valmiiksi. Rakennusmiehen palkka oli kolmisen euroa tunnilta nykyrahassa, “työtehosta riippuen”.
Rautjärven kunnan kanssa sovittiin muun muassa, että suojeluskunta saa haltuunsa vanhan kasarmirakennuksen tontteineen, huolehtii vastineeksi määräajan kunnan palotoimesta ja luovuttaa vastikkeetta tulevan suojeluskuntatalon salin kunnanvaltuuston käyttöön 15 vuodeksi. Rahaakin suojeluskunta maksoi kunnalle.
Rakennukseen päätettiin tehdä keskuslämmitys, kylmä- ja kuumavesijohto, mutta ei pommisuojaa. Talon piirustukset eivät ole toistaiseksi löytyneet. On epäselvää, missä määrin vanhaa kasarmirakennusta tai sen hirsiä hyödynnettiin. Uusiakin hirsiä kului kuitenkin kaksikerroksiseen taloon satoja runkoja.
Juoksutyttöinä työmaalla
Kesällä 1939 rakennuksella urakoi tusinan verran miehiä, ja talvisodan syttyessä talo oli saatu jokseenkin valmiiksi. Siinä ehti toimia muun muassa postitoimisto sekä kunnan toimintoja.
Rautjärven Asemanseudulla nykyään asuva Aili Kuronen, 91, muistaa suojeluskuntatalon rakennustyömaan vielä hyvin. Hänen isänsä kävi siellä rakennustöissä.
– Minäkin menin sinne isän pyörän tarakalla. Yhdeltä rakennusmieheltä putosi vasara katolta, ja hän pyysi ”tuos tyttö vasara tänne”. Vein sen hänelle. Kohta joku huusi ”tuos tyttö nauloja”. No minä jostain niitä etsin ja vein.
Rakennusmiesten ruokailu oli Kurosen mukaan järjestetty suojeluskuntatalon hienolta näyttävään juhlasaliin.
– Minä olin sitten pikkulottana ruokailun jälkeen lakaisemassa lattioita ja kuivaamassa astioita, Kuronen muistelee.
Miettiläläinen Raili Uosukainen oli pikkulottana rakennustyömaalla aikuisten lottien asiatyttönä.
– Ihan hyvin muistan sen ajan. Joka aamu sinne rakennustyömaalle lähdettiin, ja ihan mielellään. Kesä 1939 oli kaunis ja lämmin, en muista sateista päivää. Meitä oli kaksi juoksutyttöä, teimme mitä käskettiin.
Uosukainen muistelee, että rakennusmiesten ruoka valmistettiin kenttäkeittiöllä pihassa.
Talo kenttäsairaalana
Suojeluskuntataloa viimeisteltiin vielä 1940 puolella, sodan jo riehuessa.
Tammikuun lopulla rakennuksella vieraili lääkintäeversti Wolff, jonka mielestä se soveltuisi hyvin kenttäsairaalaksi. Hän järjesti lainarahoitusta Suomen Punaiselta Ristiltä, jonka turvin tuleva sairaala saatettiin valmistella kuntoon.
Kenttäsairaala 26 saapui Miettilään ja asettui suojeluskuntatalolle 26. tammikuuta 1940 illalla. Sotapäiväkirjan mukaan ensimmäiset potilaat sairaala otti vastaan myöhään illalla 9. helmikuuta. Neljä päivää myöhemmin potilaita saapui lisää 101.
Maaliskuun puolelle tultaessa ja sotatoimien kiihtyessä uusia potilaita tuli sairaalaan päivittäin. Heitä kulki Miettilän kenttäsairaalan läpi arviolta ainakin 500. Muutaman menehtymisestä on merkintä, mutta enimmältä osin he lähtivät Miettilästä toipumislomille, takaisin yksikköihinsä taikka sotilassairaalaan saamaan jatkohoitoa.
Sairaalan huolto hoidettiin hevoskyydeillä, ja muun muassa pyykki käytiin pesemässä Ilmeellä. Sairaalatarvikkeita tuli junalla Rautjärven asemalle. Sairaalan käytössä oli ainakin loppuaikoina myös auto sekä ajoittain tanskalainen ambulanssi. Sairaalan henkilökunta, muun muassa hoitajat olivat majoittuneina lähitaloihin.
Helmikuussa 1940 on kenttäsairaalan sotapäiväkirjaan kirjattu: Naisten majoitus vieläkin epäselvä! Syy: hyviä asuntoja on paljon ja vaikea on löytää vielä parempia.
Maaliskuun 13. päivä kenttäsairaalan sotapäiväkirjaan on merkitty kello 11 Aselepo! Sota loppui. Aamulla nähtiin vielä ryssän koneita.
Potilaat evakuoitiin 16. maaliskuuta 1940, ja sairaala lähti Miettilästä seuraavana päivänä.
Vihollisen maalitaulu
Jatkosodan alussa kesä-heinäkuussa 1941 vihollisen lento- ja tykistötoiminta oli Rautjärvellä vilkasta, kun suomalaiset joukot odottivat oman yleishyökkäyksensä alkua. Miettilän näyttävä suojeluskuntatalo oli neuvostoliittolaisen tykistön erityisen mielenkiinnon kohteena.
Paavo Varis kertoo kirjassa Miettilä Kotikyläni, että ensimmäisen osuman venäläistykistö sai suojeluskuntataloon jo juhannuksena. Fosforikranaatti lävisti vesikaton ja juuttui välikattoon. Katosta tippuva palava fosfori saatiin kuitenkin sammumaan.
Heinäkuun 5. päivä talo syttyi uudestaan tykistötulesta. Vekarusjärven rannasta järjestetty ämpäriketju ei enää auttanut, vaan taloa ei voitu enää pelastaa. Taloa ei koskaan ehditty vihkiä käyttöön. Juhla oli määrä pitää 20.7.1941.
Tilalle terveystalo
Suojeluskunnat lakkautettiin eduskunnan säätämällä lailla 4.11.1944.
Rautjärven suojeluskunnan viimeinen yleiskokous ehdittiin pitää 3. marraskuuta, jolloin muun muassa päätettiin lahjoittaa palaneen suojeluskuntatalon tontti Rautjärven kunnalle ja urheilukenttä Miettilän Nuorisoseuralle. Merkittäviä rahalahjoituksia saivat seurakunnan sankaripatsasrahasto sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rautjärven paikallisosasto terveystalon rakentamista varten.
Sodan jälkeen opettaja Hugo Jolula oli samanlaisella tarmolla puuhaamassa terveystaloa, kuin oli aikanaan edistämässä suojeluskuntataloa.
Vuonna 1949 suojeluskuntatalon perustuksille rakennettiin ruotsalaisavun turvin terveystalo, jossa sijaitsivat lastenneuvola ja myöhemmin hammashoitola. Terveystalo seisoo yhä entisen suojeluskuntatalon perustuksilla, ja peittää niistä noin kolmanneksen. Loppu on paljaana, ja sitä on hyödynnetty muun muassa kesätapahtuma Miettilä Kollauksen esiintymislavan pohjana.
Miettilän vuosina 1881–1883 rakennetulla vanhalla kasarminkankaan alueella sijaitsee myös Kollaa- ja Simo Häyhä-museo. Entistä komppaniapäällikön taloa rakennetaan sotahistoriakeskukseksi. Talossa toimi vuosina 1922–1972 Rautjärven kunnan hallintokeskus.
Rajakomppania 23. muistokivi paljastettiin juhlavin menoin 10.6.2011 Miettilässä rajakomppanian perustamisen 70-vuotispäivänä.
Muistokivi on pystytetty Miettilän suojeluskuntatalon kivijalan rappusten ylätasanteelle. Muistokivessä on teksti: ”Tässä paikassa sijaineessa Miettilän suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23.rajakomppania. Komppanian runkona oli rajakomppania 2. komppaniaan liitetiin Rautjärven suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset.